TERHI

Kesätyö 2010
Olin kesätöissä Naantalin Palvelutalon Dementiaryhmäkodissa neljä viikkoa. Siellä on 14 muistihäiriöistä vanhusta ja mielestäni jokainen heistä oli aivan ihana! Opin paljon uusia asioita ja kun olin niinsanottu "kesätyttö", niin tehtäväni oli pestä koko osaston ikkunat neljän viikon aikana ja pesinkin aina pari kolme ikkunaa per päivä. Pesin siis asukkaiden huoneiden ikkunat! Olin siellä niin sanotusti "hoitajan hommissa" ja muun muassa ulkoilin vanhusten kanssa, käytin heitä torilla ja terveyskeskuksessa muun muassa. Töihin oli aina aamuisin mukava tulla, siinä sitten pikkuhiljaa tuotiin vanhuksia pöytiin aamupalalle ja Aamutv pauhasi televisiossa, välillä oli Mtv3:n aamutv ja välillä Ylen Ykkösen aamutv. Muistihäiriöisten vanhusten kanssa päivittäin oleminen on ERITTÄIN HAASTAVAA- välillä. Kun kesätyö alkoi olla lopuillaan, kysyin pomolta pääsisinkö heille koulun työoppimisjaksolle, ja pääsin!

Tavoitteet 27.9.2010 alkavalle työssäoppimisjaksolle: Aion olla aktiivisempi töiden kanssa enkä istu turhaan vaan aion olla koko ajan työn touhussa.

Työssäoppiminen 1.10.2010

Opin tänään mattojen imurointia ja niiden käärimistä rullalle. Matot otettiin pois lattioilta, koska tänään tulivat siivoojat pesemään huoneiden lattioita. Jaoin jäliruokakiisselit maljoihin vähän lounasta ja laitoin vähän vaniljakastiketta päälle. Se meni muuten hyvin, mutta sotkin vähän siinä työn touhussa. Minulla on paljon harjoiteltavaa vanhusten kanssa juttelussa, vaikka minua kyllä tänään kehuttiin reippaaksi. Osaan keittiöjutut aika mukavasti, niitä on kiva tehdä ja on ollut ihan mielenkiintoista! Mukavinta on ollut vanhuksen pukeminen ja olen huomannut että olen tullut siinä jo vähän nopeammaksi, kun vertaa ensimmäiseen kertaan. Mutta täytyy vain luottaa itseensä noissa pukemishommissa. Hankalaa on ollut se, että täytyy muistaa melkein kaikissa tehtävissä ja töissä hanskojen käyttö! Se ei meinannut alussa mennä millään päähän! Työkavereiden ja asiakkaiden kanssa on ollut ihan mahtava viikko!! Iloa tuottaa ainakin se että näen huomenna oman mummon ja pappani, viime näkemästä on nimittäin aikaa! Harmia oli tänään se että mahani oli aamulla vähän kipeä, mutta kipu meni pois päivän mittaan.

Työssäoppiminen 8.10.2010

Tänään ei tapahtunut töissä mitään tähdellistä, enkä tainnut oikeastaan oppia mitään ihmeempiä? Minun kontollani on oikeastaan päivittäin tiskien laitto koneeseen ja pois koneesta, mutta ei se haittaa, se on mukavaa ja minusta tulee siinä vielä mestari (jonain päivänä)! Olin myös vähän pyykkitouhuissa ja seurustelin vanhusten kanssa. Vähän ennen lounasta lauloimme lauluja vanhusten kanssa. En nyt saa tähän kauheasti juttua... Päivät ovat niin toistensa kaltaisia ja nyt olen vähän täpinöissä, kun menen illalla kavereiden kanssa kuuntelemaan Eija Kantolaa Naantalin Kylpylän Paviljonkiin! Mielestäni kaikki työt menevät neutraalisti, eivät hyvin eivätkä huonosti. Osaan mielestäni seurustella vanhusten kanssa, en jää missään tilaanteessa tuppisuuksi. Lakanoiden vetämistä vielä harjoiteltava. Pöytien kattaminen on mukavaa. Eilen olin iltavuorossa klo.13-19 ja se oli hauska kokemus ja mukavata! Jotkut asiakkaat ovat "hankalia", mutta heitä täytyy vaan sietää! Tuntuu, että työkaverit ovat viime aikoina ottaneet minut "mukaan"! Asiakkaissa ei pahemmin huonoa sanottavaa! Viikonloppu tuottaa minulle iloa- tottakai! Harmia on se että oikeanpuolimmainen olkapääni on vähän jumissa tai jotain, mutta kyllä se tästä!

15.10.2010 Työssäoppiminen

Meillä on töissä eräs naispuolinen asiakas, joka haluaa silloin tällöin osallistua voimiensa mukaan pieniin töihin ja hän kysyi minulta tänään, voiko hän olla apuna imuroinnissa. Ja otin hänet apulaiseksi. Opin tekemään hänen kanssaan yhteistyötä. Jaoin ruokaa pöytiin, vein puhtaita vaatteita asukkaiden huoneisiin pyykkituvalta... Päivä meni hyvin, vaikka ohjaajani ei ollutkaan töissä, tein sitten asioita omin päin ja tarkistimme aamutuimaan erään hoitajan kanssa "tukkukuorman", että oli tullut kaikki, mitä oli tilattu! Siis RUOKAtukkukuorma. Osaan täyttää astianpesukoneen ja tyhjentää ja laittaa päälle. OPETELTAVAA ON KÄYTÖSTAVOISSA. Kaikki työ dementiaryhmäkodissa on kivaa ja mukavaa! Tänään nyt ei tainnut olla mitään hankalaa. Ihan kivasti menee työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Iloa tuotti tänään kun opettaja Leena Tiitinen soitti koulusta Pieksämäeltä ja kyseli miten on mennyt! Pieksämäellä on kuulemma lunta! Harmia ekhkä se, että tuli vähän ikävä kouluun, kun opettaja soitti sieltä...



22.10.2010 Työssäoppiminen

Opin imuroimaan erään asiakkaan kanssa huoneiden mattoja, hän haluaa aina osallistua pieniin töihin varmaankin aikansa kuluksi. Olen oppinut imuroinnissa nopeammaksi. Opettaja soitti äsken koululta, tuli taas pienoinen ikävä sinne... Seurustelin vanhusten kanssa ja opastin heitä heidän kysymyksissään, he kun eivät aina esimerkiksi muista missä heidän huoneensa ovat. Pyykkitouhuja ja pöytien kattamista... Tosi kiva päivä ja myös mukava, kun alkoi viikonloppu. Maanantaina minä menenkin iltavuoroon, joka on klo.13-19. Osaan seurustella vanhusten kanssa... Silityksessä vielä opeteltavaa. Jokainen työ tuntuu joskus mukavalta, joskus hankalalta. Viihdyn hyvin työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Iloa on oikeastaan se, että työharjoittelujaksoa ei ole enää "niin kauheasti" jäljellä. Kaipaan jo vähän kouluunki. Ei harmeja eikä murheita!


Kerron tässä nyt näytöistä, jotka suoritin työharjoittelupaikassa. Jos nyt enää kaikkea muistan, kun paperit on lähetetty koululle, niin en pysty niistä lunttaamaan! Ensimmäinen näyttö oli kahvinkeittonäyttö ja sen tarjoilu vanhuksille. Sitten myös jaoin kahvileivät ja tein jälkityöt, eli likaiset astiat koneeseen ja pöytien pyyhkiminen. Tästä näytöstä tuli 3. (olen aika ylpeä itsestäni!) Toinen näyttö oli pyykinpesunäyttö. Siinä ensin pesin pyykit, jota ennen olin ne lajitellut. Kuivumisen jälkeen seuraavana päivänä oli mankelointi ja puhtaiden pyykkien vienti vanhusten huoneisiin. Tästäkin näytöstä tuli 3. JA SITTEN TÄHÄN LOPPUUN ILOINEN UUTINEN: PÄÄSEN TUONNE TYÖHARJOPITTELUPAIKKAAN MYÖS KESÄTÖIHIN; KUN KYSYIN PÄÄSYÄ VIIME VIIKOLLA; JA EILEN TULI TIETO, ETTÄ PÄÄSEN!